Usein kysyttyä työajan pidennyksestä (AVAINTES 2017-2018)
1. Kuinka paljon työaika pitenee 1.2.2017 täyttä työaikaa tekevällä ja osa-aikaisella työntekijällä?
AVAINTES:ssa sovittiin kilpailukykysopimuksen mukaisesti, että sopimuksen piirissä olevien työntekijöiden säännöllinen työaika pitenee yleistyöajassa, toimistotyöajassa ja jaksotyöajassa 1.2.2017 alkaen. Kussakin työaikamuodossa täyden työajan (100 %) mukainen viikoittainen säännöllinen työaika pitenee 30 minuuttia. Yleistyöajassa ja jaksotyöajassa säännöllinen työaika pitenee siten 38 tuntiin 45 minuuttiin viikossa. Toimistotyöajassa säännöllinen työaika pitenee 36 tuntiin 45 minuuttiin viikossa. Täyttä työaikaa tekevän työntekijän työaika pitenee työaikamuotonsa mukaiseen uuteen täyteen työaikaan.
Osa-aikaisen työntekijän työaika pitenee samassa suhteessa kuin kokoaikaisen työntekijän työaika pitenee. Osa-aikaisen työntekijän työaikaprosentti pysyy ennallaan, ja säännöllinen työaika lasketaan työaikaprosentin perusteella uudesta täydestä työajasta.
Esimerkki:
Osa-aikainen työntekijä työskentelee yleistyöajassa, jossa hänen säännöllinen työaikansa on AVAINTES 2014–2017 -sopimuksen voimassa ollessa ollut 20 tuntia viikossa, eli hänen työaikaprosenttinsa on ollut 52,29 % täydestä 38 tunnin 15 minuutin pituisesta työajasta. 1.2.2017 alkaen hänen säännöllinen työaikansa pitenee 20 tuntiin 16 minuuttiin viikossa. Näin ollen työaikaprosentti on edelleen 52,29 % AVAINTES 2017-2018 mukaisesta säännöllisestä täydestä 38 h 45 min työajasta.
Työaikojen pidennystä koskevat sopimusmääräykset astuvat voimaan 1.2.2017. Työnantaja saa kuitenkin harkintansa mukaan ottaa työajan pidennyksen käyttöön 1.2.2017 jälkeen lähinnä alkavan täyden viikon tai työaikajakson alusta lähtien.
2. Miten työaika pitenee, jos työnantajalla on käytössä työaikajaksot?
Työnantajalla voi olla käytössään työaikajaksot, joiden aikana työaika tasoittuu työntekijän keskimääräiseen säännölliseen työaikaan. Jaksotyön lisäksi myös yleistyöajassa ja toimistotyöajassa voidaan käyttää työaikajaksoja työajan tasoittumiseen.
Mikäli työnantajalla on käytössään työaikajaksot, jokaiselta työaikajakson viikolta tulee oma työajan pidennyksensä työaikajaksolle suunniteltavaksi.
Esimerkki:
Työntekijä tekee täyttä työaikaa yleistyöajassa 3 viikon työaikajaksossa. 1.2.2017 alkaen työaikajaksolle tulee työajan pidennyksen johdosta yhteensä 1 tunti 30 minuuttia lisää säännöllistä työaikaa suunniteltavaksi. Työnantaja suunnittelee pidennyksen työaikajaksolle siten kuin se on toiminnan luonne huomioiden järkevää toteuttaa.
3. Muuttuvatko ylityörajat työajan pidennyksen johdosta?
Yleistyöajassa ja toimistotyöajassa viikoittainen ylityöraja muuttuu työajan pidennyksen johdosta, mutta vuorokautiseen ylityörajaan ei tule muutosta. Jaksotyössä jakson ylityörajat muuttuvat.
Yleistyöajassa viikoittainen ylityöraja on 1.2.2017 alkaen 38 tuntia 45 minuuttia tai työaikajaksossa työvuoroluetteloon kullekin kalenteriviikolle merkitty säännöllinen viikkotyöaika. Toimistotyöajassa viikoittainen ylityöraja on 1.2.2017 alkaen 38 tuntia 45 minuuttia tai työaikajaksossa työvuoroluetteloon kullekin kalenteriviikolle merkitty säännöllinen viikkotyöaika lisättynä 2 tunnilla.
Jaksotyössä ylityöraja 1.2.2017 alkaen on 38 tuntia 45 minuuttia kerrottuna jakson viikkojen lukumäärällä (AVAINTES 60 §). Keskeytyneellä jaksolla tulee huomioida keskeytyneen jakson taulukko (62 § 1 mom.), jonka mukaiset tuntimäärät ovat muuttuneet työajan pidennyksen johdosta.
Osa-aikaisen työntekijän kohdalla tulee huomioida, että työajan pidennys korottaa lisätyörajaa.
4. Muuttuuko palkka työajan pidentyessä?
Kilpailukykysopimuksessa sovittiin työajan pidennyksestä ansiotasoa muuttamatta. AVAINTES:n piirissä työajan pidentäminen ei johda työntekijän peruspalkan tai varsinaisen palkan korottamiseen.
5. Onko arkipyhiin tullut muutoksia?
Arkipyhämääritelmä (AVAINTES 47 § 1 mom.) ei ole muuttunut työajan pidennyksen johdosta. Arkipyhälyhennyksen pituuteen (47 § 2 mom.) työajan pidennys kuitenkin vaikuttaa, koska 1.2.2017 alkaen arkipyhälyhennys lasketaan pidentyneestä työajasta.
Arkipyhälyhennys pyöristetään lähimpään viiteen minuuttiin. Osa-aikaisen työntekijän arkipyhälyhennys on samassa suhteessa lyhyempi kuin säännöllinen osa-aikatyö on täyttä säännöllistä työaikaa lyhyempi.
Esimerkki:
Yleistyöajassa täydessä työajassa arkipyhälyhennys on AVAINTES 2014–2017 voimassa ollessa ollut pyöristettynä 7 tuntia 40 minuuttia per arkipyhä. 1.2.2017 alkaen arkipyhälyhennys on 7 tuntia 45 minuuttia per arkipyhä.
Vastaavasti toimistotyöajassa täydessä työajassa arkipyhälyhennys on AVAINTES 2014–2017 voimassa ollessa ollut 7 tuntia 15 minuuttia per arkipyhä. Lyhennys on 1.2.2017 lukien 7 tuntia 20 minuuttia per arkipyhä.
6. Piteneekö työaika myös silloin, kun työntekijän työsopimuksessa on sovittu tietty työaika?
AVAINTES:ssa sovittiin kilpailukykysopimuksen mukaisesti, että työehtosopimuksen piirissä olevien työntekijöiden säännöllinen työaika pitenee yleistyöajassa, toimistotyöajassa ja jaksotyöajassa. Työaika pitenee riippumatta siitä, miten työaika on työsopimukseen kirjattu.
7. Miten tulee toimia, jos työntekijä haluaa säilyttää entisen työaikansa?
Mikäli työntekijä toivoo tuntimääräisen työaikansa säilyvän ennallaan 1.2.2017 jälkeenkin, työntekijän pyynnöstä asiasta voidaan sopia työnantajan ja työntekijän välillä, mutta tällöin työntekijän palkka laskee vastaavasti. Työntekijän työaikaprosentti lasketaan uudelleen, ja palkka muuttuu vastaamaan uutta työaikaprosenttia.
Esimerkki:
Osa-aikainen työntekijä työskentelee yleistyöajassa, jossa hänen säännöllinen työaikansa on AVAINTES 2014–2017 -sopimuksen voimassa ollessa ollut 30 tuntia viikossa. Työaikaprosentti on 78,43 % täydestä 38 tunnin 15 minuutin työajasta, ja myös palkka on 78,43 % täyden työajan palkasta. Jos työntekijän kanssa sovitaan, että työaika on 1.2.2017 alkaen edelleen 30 tuntia viikossa, hänen työaikaprosenttinsa on 77,42 % täydestä 38 tunnin 45 minuutin työajasta. Palkka on siten 77,42 % täyden työajan palkasta.
8. Miten työajan pidennys tulee suunnitella työvuoroluetteloon?
AVAINTES:ssa ei ole määritetty sitä, miten työajan pidennys tulee toteuttaa työvuorosuunnittelussa. Työnantaja päättää työvuorosuunnittelusta ja siitä, miten työajan pidennys on toiminnan luonne huomioiden järkevää toteuttaa. Viikoittaisen työajan pidennys voidaan suunnitella esimerkiksi yhdelle työpäivälle tai se voidaan jakaa useammalle työpäivälle. Vastaavasti työaikajaksossa työajan pidennys voidaan suunnitella joustavasti eri viikoille. Työajan pidennys on työvuorosuunnittelussa samanarvoista säännöllistä työaikaa kuin muutkin työtunnit, eikä pidennystä eritellä työvuoroluettelossa.
Työnantajan tulee jatkossakin ottaa työvuoroluettelon suunnittelussa huomioon kunkin työaikamuodon omat määräykset (mm. vuorokautinen ylityöraja), työvuorosuunnittelua ohjaavat yleiset määräykset (mm. AVAINTES 29 §) sekä asianomaiset työaikalain säännökset (mm. vuorokausilepo).
9. Voidaanko 30 minuutin työajan pidennyksiä ”kerätä” siten, että niistä saadaan muodostettua kokonainen työpäivä?
Jos työnantajalla on käytössään työaikajaksot, työajan tulee tasoittua keskimääräiseen säännölliseen työaikaan saman työaikajakson aikana. Säännöllistä työaikaa ei saa siirtää seuraavalle työaikajaksolle teetettäväksi.
Jotta viikoittaisen työajan pidennyksistä saataisiin koottua kokonainen työpäivä, tämä edellyttää pitkää tasoittumisjaksoa. Esimerkiksi 8 tunnin työpäivän muodostaminen edellyttää täydessä työajassa 16 viikon tasoittumisjaksoa (16 x 30 min = 8 h). Näin pitkän työaikajakson käyttöönotosta on sovittava erikseen AVAINTES:n mukaisesti. Pitkissä työaikajaksoissa tulee huomioida jakson pituuden aiheuttamat haasteet työvuorosuunnitteluun.
10. Saako työajan pidennyksen käyttää koulutukseen?
AVAINTES 28 §:ssä on määrätty siitä, mikä aika on työajaksi luettavaa. Koulutuksen työajaksi luettavuus edellyttää sitä, että kaikki 28 § 5 momentin kriteerit täyttyvät. Jotta työajan pidennys voidaan käyttää koulutukseen, kyseessä tulee olla työajan kriteerit täyttävä koulutus.
11. Leikataanko lomarahaa?
Kilpailukykysopimuksen mukainen julkisen sektorin lomarahaleikkaus ei koske Avaintan jäsenyhteisöjä.
12. Miten työajan pidennys toteutetaan keskeytymättömässä kolmivuorotyössä?
Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä säännöllinen työaika ei pidenny, vaan työajan pidennys toteutetaan siten, että AVAINTES:n liitteen 3 (keskeytymätön kolmivuorotyö) 7 § 1 momentin mukainen arkipyhältä maksettava korvaus alenee nykyisestä 7,2 tunnista 4,7 tuntiin.
13. Muuttuuko tuntipalkka työajan pidennyksen johdosta?
AVAINTES:n mukaisiin tuntipalkkajakajiin (AVAINTES 41 § 1 mom.) ei tule muutoksia. Koska työajan pidennys ei korota varsinaista palkkaa ja tuntipalkkajakajat säilyvät entisellään, tuntipalkkaan ei tule muutosta.
14. Miten työaika pitenee TTES:n piirissä?
Avaintan jäsenyhteisöissä voidaan soveltaa AVAINTES 2 § 3 kohdan perusteella Kunnallista tuntipalkkaisten työehtosopimusta (TTES). Näissä tilanteissa työajan pidennykset toteutetaan TTES:n mukaisesti. TTES:n allekirjoituspöytäkirjan 4 § 1 momentin mukaista lomarahan leikkausta ei kuitenkaan sovelleta Avaintan jäsenyhteisöissä.
15. TTES: Maksetaanko tunnit uuden työajan mukaan?
Kyllä maksetaan. Huomaa, että arkipyhäkorvaus maksetaan aikaisempaa lyhyemmältä ajalta, eli 5 tunnin 9 minuutin ajalta.
16. Saako työajan pidennyksestä sopia paikallisesti?
Muuttuneet työaikamääräykset astuvat voimaan 1.2.2017. Paikallisella sopimuksella ei voida poiketa työehtosopimuksen mukaisesta säännöllisen työajan pituudesta. Näin ollen paikallisesti ei voida sopia esimerkiksi siitä, että työajan pidennystä ei oteta käyttöön tai että säännöllisen työajan pituus täydessä työajassa on lyhyempi tai pidempi kuin AVAINTES:n mukainen täysi työaika.
Työajan pidennyksen ”keräämisestä” kokonaiseksi työpäiväksi on kerrottu kohdassa 9.
17. Tuleeko työajan pidennyksestä käydä yt-neuvottelut?
Työehtosopimuksen muutoksesta johtuva työajan pidennys ei itsessään ole sellainen asia, josta tulisi neuvotella yhteistoimintalain mukaisesti. Työajan pidennyksestä, ja siitä kuinka pidennys toteutetaan, pitää kuitenkin tiedottaa työpaikalla kaikille työntekijöille.
Tilanteesta riippuen tulee arvioida, johtaako työajan pidennyksen toteuttaminen jäsenyhteisössä sellaisiin muutoksiin säännöllisen työajan järjestelyissä, joista tulisi käydä yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut.
18. Voiko kiky-pidennystä käyttää oman ammattitaidon kehittämiseen, esim. 2 tuntia/kk?
Työnantaja päättää direktio-oikeutensa perusteella sen miten enemmän käytössä olevaa työaikaa jatkossa käytetään.
19. Onko työaikapidennys määräaikainen?
Työajan pidennys on toistaiseksi voimassa ja sitä ei ole sovittu määräaikaiseksi.
20. Pitääkö työsopimukset päivittää uuden työajan mukaisiksi?
Työsopimuksia ei tarvitse päivittää 1.2.2017 lukien. Koska työajan pidennys tulee suoraan työehtosopimuksesta, muutosta sovelletaan sellaisenaan. Jos työnantaja haluaa, työsopimukset voidaan toki päivittää työajan osalta.
Mikäli työnantaja päättää päivittää työsopimukset, ja joku työntekijä ei allekirjoita uutta työsopimusta, työnantajan tulee kuitenkin ilmoittaa työntekijälle muutoksesta esimerkiksi seuraavasti: ”Työnantajaa sitovan työehtosopimuksen säännöllistä työaikaa koskevat sopimusmääräykset muuttuvat kilpailukykysopimuksesta johtuen 1.2.2017 lukien. Työntekijän säännöllinen työaika määräytyy 1.2.2017 lukien häneen työehtosopimuksen mukaan sovellettavan työaikamuodon mukaisesti.”
Työajan pidennyksestä 1.2.2017 lukien ja sen toteutuksesta pitää joka tapauksessa tiedottaa kaikille työntekijöille siitä riippumatta päivitetäänkö työsopimukset. Ks. myös kysymys 17.
21. Onko työajanpidennys velvoittava, ts. pakko tehdä?
Kyllä. Työehtosopimuksen mukaista säännöllistä työaikaa eri työaikamuodoissa on pidennetty. Paikallisesti ei myöskään voida sopia säännöllisestä työajasta toisin.
22. Otetaanko uudet työajat käyttöön kansalaisopistoissa 1.2. vai elokuun alussa?
Opetusalalla opetushenkilöstöä koskevat uudet työajat tulevat voimaan 1.8.2017 lukien. AVAINTES:in työaikamuutokset (esim. toimistotyöaikaan) tulevat myös opetusalalla voimaan jo 1.2.2017 lukien.