Yläotsikko: 
Avainta
 
VALIKKO
 
/ Avainta /Säännöt

Säännöt

Avaintyönantajat AVAINTA ry:n säännöt

1 § Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Avaintyönantajat AVAINTA ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki.

2 § Tarkoitus

Yhdistys on kuntaomisteisten osakeyhtiöiden ja kuntien määräysvallassa olevien yhteisöjen sekä niiden omistamien osakeyhtiöiden ja niiden omistamien muiden yhteisöjen työnantajajärjestö.

Yhdistyksen tarkoituksena on valvoa ja edistää jäsentensä etuja työ- ja muihin palvelussuhteisiin liittyvissä asioissa sekä turvata työrauha edustamillaan aloilla.

Yhdistys toimii myös jäsentensä yhteenliittymänä talous- ja elinkeinopolitiikkaa koskevissa asioissa.

Yhdistyksen tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille.

3 § Toimintamuodot

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys

1. valvoo jäsentensä etuja työmarkkinatoiminnassa,
2. voi tehdä edustamiaan aloja koskevia työehtosopimuksia ja toimia muullakin tavoin jäsentensä toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisten palvelussuhteen ehtojen aikaansaamiseksi,

3. pyrkii turvaamaan työrauhan ja edistämään työriitojen sovinnollista selvittämistä,

4. ohjaa ja neuvoo jäseniään työoloja ja -suhteita koskevan lainsäädännön ja työehtosopimusten soveltamisessa sekä tukee ja auttaa jäseniään työtaistelutilanteissa,
5. seuraa työmarkkinapoliittista ja muuta jäsenten toimintaedellytyksiin vaikuttavaa kansallista ja kansainvälistä kehitystä ja lainsäädäntöä sekä tekee näihin liittyen aloitteita ja esityksiä ja antaa lausuntoja,

6. pitää yllä yhteistyötä muiden työnantajien sekä näitä edustavien järjestöjen kanssa,

7. edustaa jäseniään työmarkkinapoliittisissa kansallisissa ja kansain-välisissä järjestöissä ja muissa tarpeellisissa yhteisöissä,

8. harjoittaa toimialaansa liittyvää viestintää ja julkaisutoimintaa,

9. valvoo ja edistää jäsentensä etua talous- ja elinkeinopolitiikkaa koskevissa asioissa sekä

10. toimii muilla vastaavilla tavoin yhdistyksen tarkoituksen toteuttamiseksi.

4 § Jäsenyys

Yhdistyksen jäseninä voivat olla

  • Suomen Kuntaliitto ja muut kunnalliset keskusjärjestöt,
  • Kunnallinen työmarkkinalaitos,
  • kuntaomisteiset osakeyhtiöt tai niiden omistamien yhteisöjen omistama  osakeyhtiö tai muu yhteisö,
  • kunnallisten palvelulaitosten kanssa samoilla aloilla toimivat yhteisöt tai säätiöt tai
  • edellä mainittuja yhteisöjä tai säätiöitä edustava yhdistys.

Jäseneksi hyväksymisestä päättää hallitus. Jäsenhakemus on tehtävä kirjallisesti. Siihen on liitettävä jäseneksi pyrkivän allekirjoittamat yhdistyksen säännöt.

5 § Jäsenmaksu

Jäsen suorittaa vuosittain jäsenmaksun, jonka suuruus määräytyy yhdistyksen vuosikokouksen päättämänä prosenttina jäsenen palveluksessa olevien työntekijöiden edellisen vuoden palkkasummasta, kuitenkin aina vähintään yhdistyksen vuosikokouksen päättämä vähimmäismäärä. Uusi jäsen suorittaa ensimmäisenä jäsenyysvuotenaan jäsenmaksun vain niiltä kuukausilta, joina se on kuulunut yhdistykseen. Hallitus määrää jäsenmaksun erääntymisajankohdat.

Jäsenen tulee vuosittain yhdistyksen hallituksen määräämään ajankohtaan mennessä kirjallisesti ilmoittaa yhdistykselle jäsenmaksun laskemista varten tarvittavat tiedot.

Yhdistyksen vuosikokous voi erityisestä syystä päättää ylimääräisen jäsenmaksun perimisestä jäseniltä. Ylimääräisen jäsenmaksun suuruus voi olla enintään kaksi kertaa niin suuri kuin varsinainen jäsenmaksu. Jäsenmaksua ei peritä yhdistyksen jäsenenä olevalta jäsenyhteisöjä tai  säätiöitä edustavalta yhdistykseltä, Suomen Kuntaliitolta eikä Kunnalliselta työmarkkinalaitokselta.

Jäseniä voidaan myös, sen mukaan kuin hallitus siitä erikseen päättää, veloittaa niistä kuluista, jotka aiheutuvat yhdistyksen suorittamista erityisistä palveluista ja joita ei ole katettu jäsenmaksuilla.

Yhdistyksen hallitus voi päättää erityispalveluista perittävistä palvelumaksuista.

6 § Toimielimet

Yhdistyksen päätösvaltaa käyttää yhdistyksen kokous. Yhdistyksen asioita hoitavat hallitus ja sen alaisuudessa hallituksen tarvittaessa asettama työvaliokunta ja muut mahdolliset valiokunnat.

7 § Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksen vuosikokous pidetään viimeistään huhtikuun loppuun mennessä hallituksen tarkemmin määräämänä aikana ja sen määräämässä paikassa.

Yhdistyksen ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai hallitus katsoo siihen olevan aihetta. Yhdistyksen ylimääräinen kokous pidetään lisäksi, kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä tai jäsenet, jotka edustavat vähintään yhtä viidettä osaa (1/5) jäsenkunnan äänimäärästä, sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten kirjallisesti hallitukselta pyytävät.

8 § Kokouskutsu

Kutsu yhdistyksen vuosikokoukseen lähetetään kirjallisena jäsenille vähintään kahta viikkoa ennen kokousta. Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.

Yhdistyksen ylimääräinen kokous kutsutaan koolle samalla tavalla kuin vuosikokous. Kiireellisissä tapauksissa voidaan kutsu lähettää vähintään kaksi päivää ennen kokousta.

9 § Yhdistyksen vuosikokouksessa käsiteltävät asiat

Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1. Esitellään hallituksen kertomus yhdistyksen toiminnasta edellisenä kalenterivuonna.
  2. Esitellään edellisen vuoden tilinpäätös ja tilintarkastajien kertomus.
  3. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle.
  4. Vahvistetaan seuraavan vuoden jäsenmaksun suuruus.
  5. Vahvistetaan hallituksen jäsenten lukumäärä.
  6. Valitaan hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja muut jäsenet sekä kullekin jäsenelle henkilökohtainen varajäsen.
  7. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa seuraavaksi kalenterivuodeksi.
  8. Määrätään hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkiot seuraavaksi kalenterivuodeksi.

Yhdistyksen vuosikokouksessa otetaan lisäksi käsiteltäväksi muut hallituksen esittämät asiat sekä asiat, jotka jäsenet ovat hallitukselle vähintään kolme viikkoa ennen kokousta tehdyllä ilmoituksella esittäneet varsinaisessa kokouksessa käsiteltäviksi.

Yhdistyksen ylimääräisessä kokouksessa käsitellään kokouskutsussa mainitut asiat.

10 § Päätöksenteko yhdistyksen kokouksessa

Yhdistyksen kokouksessa on jokaisella jäsenellä yksi ääni ja sen lisäksi yksi ääni jokaista jäsenmaksun perusteena olevan palkkasumman alkavaa kahta miljoonaa euroa kohden. Jäsen ei kuitenkaan saa äänestää enemmällä kuin yhdellä viidesosalla (1/5) kokouksessa edustettuna olevasta äänimäärästä.

Kokouksessa edustaa jäsentä henkilö, jolla on asemansa puolesta tähän valtuutus tai jonka jäsen on tähän erikseen nimennyt taikka valtuuttanut.

Kokouksen puheenjohtajan vaalissa on kullakin jäsenellä yksi ääni.

11 § Hallitus

Yhdistyksen hallitukseen kuuluvat puheenjohtaja, yksi varapuheenjohtaja sekä vähintään neljä (4) ja enintään kymmenen (10) muuta jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä, jotka valitaan yhdistyksen vuosikokouksessa. Hallituksen toimikausi on yhdistyksen vuosikokousten välinen aika.

Hallituksen kokouksessa on Kunnallisen työmarkkinalaitoksen johtajalla ja hänen nimeämällään työmarkkinalaitoksen toimihenkilöllä läsnäolo- ja puheoikeus.

Hallituksen jäsenten valinnassa on otettava huomioon, että jäsenet edustavat tasapuolisesti jäsenkunnan rakennetta.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta tai jos vähintään kaksi hallituksen jäsentä sitä pyytää.

Hallitus on päätösvaltainen, kun yli puolet hallituksen jäsenistä on saapuvilla. Näistä yhden on oltava puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Asiat käsitellään hallituksessa puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtajan johdolla.

Hallituksen tehtävänä on

  1. vahvistaa yhdistyksen työnantajapoliittisen toiminnan suuntaviivat ja päättää merkittävistä yhdistystä koskevista asioista,
  2. päättää työehtosopimusten hyväksymisestä, jollei hallitus ole määrännyt sopimusten hyväksymistä asettamalleen valiokunnalle,
  3. valvoa, että yhdistys näitä sääntöjä noudattaen toimii tasapuolisesti ja tehokkaasti jäsentensä etujen hyväksi ja työrauhan ylläpitämiseksi,
  4. vastata yhdistyksen kokouksessa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja huolehtia yhdistyksen kokouksen päätösten toimeenpanosta,
  5. ratkaista yhdistykselle osoitetut jäsenhakemukset sekä päättää hyvitysmenettelyn käynnistämisestä ja jäsenen erottamisesta,
  6. vastata yhdistyksen taloudesta ja omaisuudesta,
  7. päättää toimitusjohtajan tehtävän hoitamisesta,
  8. esitellä vuosikokoukselle kertomus edellisen kalenterivuoden toiminnasta,
  9. hyväksyä kutakin kalenterivuotta varten ehdotus talousarvioksi sekä vahvistaa erityispalveluista perittävä maksu,
  10. valita yhdistyksen edustajat keskeisiin työmarkkinapoliittisiin järjestöihin ja elimiin,
  11. käsitellä työpaikoilla syntyneitä periaatteellisesti merkittäviä kiistoja ja päättää mihin toimenpiteisiin lakon, saarron tai muun työtaistelutoimenpiteen uhatessa tai puhjetessa on ryhdyttävä ja
  12. päättää työsulkuun ryhtymisestä.

Hallituksella on oikeus myydä, vaihtaa ja kiinnittää yhdistyksen omaisuutta.

12 § Muut toimielimet 

Hallitus asettaa tarvittaessa työvaliokunnan ja muut valiokunnat yhdistyksen toimintaa varten. Hallitus määrää valiokuntien tehtävistä, kokoonpanosta ja toimivallasta.

13 § Toimitusjohtaja

Yhdistyksen toimitusjohtajan tehtävänä on

  1. vastata yhdistyksen edunvalvonnan toteuttamisesta sekä toimia yhdistyksen tarkoitusperien edistämiseksi ja yhdistyksen kehittämiseksi,
  2. johtaa yhdistyksen käytännön toimintaa ja
  3. suorittaa muut hallituksen määräämät tehtävät

14 § Nimenkirjoittajat

Yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä toimitusjohtaja kukin erikseen sekä ne henkilöt, jotka hallitus erikseen määrää, kukin erikseen tai kaksi yhdessä.

15 § Tilinpäätös ja sen vahvistaminen 

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
Tilinpäätös ja tilikirjat liitteineen sekä hallituksen kertomus jätetään tilintarkastajien tarkastettavaksi vähintään kolme viikkoa ennen yhdistyksen varsinaista kokousta. Tilintarkastajien lausunto on annettava hyvissä ajoin ennen yhdistyksen kokousta.

16 § Jäsenen yleiset velvollisuudet

Jäsen on velvollinen noudattamaan näitä sääntöjä, yhdistyksen kokouksen ja hallituksen tekemiä päätöksiä sekä niitä sopimuksia, joihin yhdistys on sidottu.

Jäsenen tulee lisäksi pitää yhdistys jatkuvasti tietoisena merkittävien paikallisten työehtosopimusten tekemistä tai muuttamista koskevien neuvottelujen kulusta.

Jäsen ei saa tehdä työehtosopimusta taikka muuta sopimusta, joka

  1. on vastoin yhdistyksen ohjeita tai hyväksyttyjä toimintaperiaatteita,
  2. loukkaa työnantajan oikeutta johtaa ja jakaa työtä sekä ottaa palvelukseen ja siitä erottaa henkilöitä siitä riippumatta, ovatko nämä ammatillisen järjestön jäseniä vai eivät, tai
  3. poikkeaa yleisesti noudatettavasta työnantajaperiaatteesta, jonka syrjäyttäminen ilmeisesti olisi omiaan heikentämään työnantajien asemaa.

Jäsen on velvollinen antamaan yhdistykselle toimintaansa ja palveluksessaan olevien lukumäärää, palkkoja ja työoloja koskevia ja muita yhdistyksen toiminnan kannalta tarpeellisia tietoja. Jäsentä koskevat tiedot käsitellään luottamuksellisina.

17 § Jäsenen velvollisuudet työtaistelun uhatessa ja sen aikana

  1. Jäsenen on heti ilmoitettava yhdistykselle toimipaikassa puhjenneesta työtaistelusta tai työtaistelun uhasta.
  2. Jäsen on velvollinen antamaan yhdistykselle selostuksen työtaistelun syistä ja muista seikoista, joilla on merkitystä asian selvittämiseksi.
  3. Jäsen ei saa käyttää työssään toisen järjestäytyneen työnantajan yrityksessä lakossa olevia tai työstä suljettuja henkilöitä eikä avustaa heitä. Jäsen ei saa muutoinkaan ryhtyä toimenpiteeseen, joka olisi omiaan heikentämään työnantajien asemaa työtaistelutoimenpiteen aikana tai sen uhatessa.
  4. Jäsen ei saa toimeenpanna työnsulkua ilman yhdistyksen hallituksen lupaa. Lupa on pyydettävä kirjallisesti ja siinä on mainittava työnsulun syyt ja laajuus. Hallituksen on käsiteltävä asia kiireellisesti.

18 § Erottaminen ja hyvityksen määrääminen

Jos jäsen on tahallisesti rikkonut näitä sääntöjä tai niiden mukaisessa järjestyksessä tehtyjä päätöksiä taikka niiden perusteella annettuja ohjeita tai sellaista yleisesti noudatettua työnantajaperiaatetta, jonka syrjäyttäminen ilmeisesti on omiaan heikentämään työnantajien asemaa tai vaikeuttamaan yhdistyksen toimintaa, voi hallitus rikkomuksen vakavuudesta riippuen antaa jäsenelle varoituksen tai erottaa jäsenen ja/tai käynnistää hyvitysmenettelyn.

Hyvitys määrätään rikkomuksen laadun ja sen aiheuttaman vahingon mukaan. Hyvitys voi olla enintään jäsenelle viimeksi vahvistetun jäsenmaksun määrä kymmenkertaisena.

Jos jäsen ilmoittaa hallitukselle kirjallisesti tyytymättömyytensä sen päätöksen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista, määrää hyvityksen välimiesoikeus.

Hallitus ja jäsen, jota asia koskee, valitsee kumpikin välimiesoikeuteen yhden välimiehen ja nämä yhdessä puheenjohtajan. Elleivät välimiehet voi sopia puheenjohtajasta, määrää hänet Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja. Muutoin noudatetaan välimiesmenettelystä voimassa olevaa lakia.

Jäsenyyden päättyminen yhdistyksessä ei estä hyvitystä koskevan menettelyn vireille panoa eikä vireillä olevan menettelyn saattamista loppuun.

Hallitus voi erottaa jäsenen edellä 1. kappaleessa mainituilla tai yhdistyslaissa säädetyillä perusteilla, jos vähintään kolme neljäsosaa (3/4) läsnä olevista hallituksen jäsenistä kannattaa erottamista.

Ennen kuin hallitus päättää varoituksesta, erottamisesta tai hyvitysmenettelyn käynnistämisestä on jäsenelle varattava tilaisuus tulla kuulluksi.

Hallitus voi katsoa jäsenen eronneeksi yhdistyksestä, jos jäsen ei ole maksanut vuotuista jäsenmaksuansa maksuvuotta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä.

Erotetulla jäsenellä ei ole oikeutta yhdistyksen varoihin. Entinen jäsen on velvollinen maksamaan ennen jäsenyyden päättymistä erääntyneet maksut ja sen jälkeenkin määrätyn hyvityksen.

19 § Yhdistyksestä eroaminen ja jäsenyyden lakkaaminen

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle. Jäsenyys lakkaa sen kalenterivuoden lopussa, jonka kuluessa eroamisilmoitus on annettu.

Jäsenyys yhdistyksessä lakkaa heti, kun jäsen lopettaa toimintansa tai luovuttaa toiselle ne laitokset tai toiminnot, joiden perusteella se on ollut yhdistyksen jäsenenä, taikka joutuu konkurssiin.

Jäsenyyden lakatessa jäsen ei saa takaisin yhdistykselle suorittamiaan maksuja eikä mitään osaa yhdistyksen varoista.

20 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolme neljäsosan (3/4) enemmistöllä äänestyksessä annetuista äänistä.

Jos yhdistys puretaan tai lakkautetaan, on sen varat käytettävä johonkin yhdistyksen toimintaa lähellä olevaan tarkoitukseen yhdistyksen viimeisen kokouksen päätöksen mukaisesti.