Uudet sopimukset ovat voimassa
Edellisessä tiedotteessa kerroimme neuvottelutuloksen sisällön pääkohdittain. Tässä jäsenkirjeessä on kuvattu neuvottelutulos sopimusmääräyksittäin. Uudet sopimustekstit ja allekirjoituspöytäkirjat löytyvät myös verkkosivujemme työehtosopimukset-sivun oikeasta reunasta.
Opetusalan jäsenkirje julkaistaan lähipäivinä. Myös opetusalaa koskevat allekirjoituspöytäkirjat ja sopimustekstit löytyvät myös verkkosivuiltamme.
Avaintan sopimukset allekirjoitettiin perjantaina 2. maaliskuuta ilman JUKOn edustusta. JUKOn hallinto ei vielä tuolloin vahvistanut neuvottelutulosta, sillä JUKOn yliopistoja koskeva sovitteluprosessi oli yhä kesken. Yliopistoja koskevaan työriitaan saatiin kuitenkin ratkaisu 6.3., minkä jälkeen JUKOn hallitus hyväksyi myös Avaintaa koskevan neuvottelutuloksen ja sopimukset astuivat voimaan. Uutta työehtosopimusta sovelletaan takautuvasti 1.2.2018 lukien. Huomattakoon kuitenkin, että työaikamääräyksiä koskevat sopimusmuutokset tulevat voimaan 4.6.2018.
Järjestämme uuteen AVAINTES:een ensivaiheessa kolme maksutonta, striimattua tietoiskua. Näiden ajankohdat ja ilmoittautumismenettelyt ovat kirjeen lopussa.
Sopimuskirjojen tuotanto on käynnissä. Jokaiselle jäsenyhteisölle lähetetään maksutta kaksi kappaletta uusia työehtosopimuksia. Sopimuksia voi tilata lisää KT:n verkkokirjakaupan kautta. Kirjat valmistuvat huhti-toukokuussa. Tiedotamme sopimusten tarkemmasta valmistumis- ja postitusaikataulusta sekä lisätilausmahdollisuudesta lähiaikoina.
Vesa Laine
toimitusjohtaja
AVAINTES 2018–2020 sopimusmuutokset
Palkantarkistukset sopimuskaudella
Sopimuskausi, sopimuksen voimaantulo ja korotukset
ks. myös Allekirjoituspöytäkirja
Avaintan työehtosopimukset ovat voimassa 1.2.2018–31.3.2020. Sopimuksen kustannusvaikutus on 3,46 prosenttia eli yleisen linjan mukainen. On huomattava, että sopimuskausi on pidempi kuin teollisuuden aloilla. Tästä syystä kustannusvaikutus poikkeaa osin muilla aloilla sovituista ratkaisuista.
Tällä hetkellä (2.3.2018) työehtosopimukseen osallisista JUKO ry ei ole vahvistanut neuvottelutulosta hallinnossaan. Tästä johtuen työehtosopimusmuutokset eivät vielä tule voimaan. Informoimme välittömästi, kun JUKOn hallinto on vahvistanut neuvottelutuloksen ja sopimusmuutoksia voidaan soveltaa käytäntöön.
Sopimusratkaisuun sisältyy kolme palkankorotusta:
- Ensimmäinen palkantarkistusajankohta on 1.5.2018. Tällöin palkkoja korotetaan niin sanotun sekalinjaisen mallin mukaisesti. Korotus on 25 e/kk tai vähintään 1,25 prosenttia.
- Toinen palkantarkistus on 1.1.2019. Tällöin palkkoja korotetaan 1,0 prosentin suuruisella, työnantajakohtaisella järjestelyerällä. Järjestelyerä käytetään ensisijaisesti palkkausjärjestelmän kehittämiseen. Järjestelyerän kohdentamiseen liittyvistä periaatteista on tarkempi kuvaus jäljempänä.
- Kolmas korotusajankohta on 1.4.2019. Tällöin palkkoja korotetaan prosentuaalisella 1,2 prosentin yleiskorotuksella.
Yleiskorotusajankohtina toteutettavat korotukset korottavat sekä työntekijöille maksettavia peruspalkkoja että palkkaryhmittelyjen vähimmäisperuspalkkoja.
Korotetut vähimmäisperuspalkat ilmenevät palkkaryhmittelystä (liite 1).
1.1.2019 Järjestelyerän toteuttaminen
Järjestelyerän kohdentamisen tavoitteet
Paikallista järjestelyerää kohdennettaessa ensisijaisia tavoitteita ovat paikallisten palkkausjärjestelmien edelleen kehittäminen sekä paikallisten palkkausepäkohtien korjaaminen. Paikallinen järjestelyerä käytetään työntekijöiden henkilökohtaisten peruspalkkojen korottamiseen.
Neuvotteluvelvollisuus
Työnantajan edustajat ja henkilöstön edustajat neuvottelevat paikallisen järjestelyerän käyttämisestä. Neuvotteluissa on tarkoitus antaa henkilöstölle tosiasiallinen vaikutusmahdollisuus ja pyrkiä mahdollisuuksien mukaan yksimielisyyteen kuulemalla tasavertaisesti neuvotteluosapuolia.
Ennen järjestelyerän jakamista työnantaja ja henkilöstön edustajat neuvottelevat järjestelyerän kohdentamisen perusteista ja menettelytavoista sekä niiden vaikutuksesta palkkaukseen. Neuvotteluissa pyritään yksimielisyyteen. Työnantaja antaa henkilöstön edustajille neuvottelua varten tarvittavat tiedot. Neuvotteluista pidetään pöytäkirjaa osapuolten sopimalla tavalla. Pöytäkirjaan kirjataan osapuolten näkemykset perusteluineen.
Luottamusmies edustaa henkilöstöä niissä jäsenyhteisössä, joissa luottamusmies on valittu. Niissä jäsenyhteisöissä, joissa ei ole luottamusmiestä, järjestelyerän kohdentamisen perusteista neuvotellaan henkilöstön valitseman edustajan ja muissa, lähinnä pienissä jäsenyhteisöissä, suoraan henkilöstön kanssa.
Neuvotteluissa saavutettu yksimielinen neuvottelutulos kirjataan pöytäkirjaan.
Päätös järjestelyerän kohdentamisesta ja tiedonantovelvollisuus
Jollei neuvotteluissa päästä yksimielisyyteen, työnantaja päättää paikallisen järjestelyerän kohdentamisesta peruspalkkojen korotuksiin.
Työnantaja antaa kohdentamisen jälkeen selvityksen luottamusmiehelle/työntekijöiden valitsemalle edustajalle/henkilöstölle päättämiensä toimenpiteiden perusteista ja niihin liittyneiden palkkaratkaisujen kustannusten jakautumisesta. Selvitys sisältää tiedon järjestelyerän jaettavasta palkkasummasta, saajien lukumäärästä ja keskimääräisestä peruspalkan korotuksesta. Tiedot annetaan siten, ettei yhden henkilön palkkatietoja voida yksilöidä.
Jos neuvottelutulos on pöytäkirjan mukaan yksimielinen, työnantaja ei toimita erillistä selvitystä.
Mikäli neuvottelutulos on erimielinen, työnantajan on annettava henkilöstön edustajille yllä tarkoitettu selvitys 14.12.2018 mennessä. Jos selvitystä ei anneta mainittuun päivään mennessä, järjestelyerä jaetaan yleiskorotuksena.
Järjestelyerän laskenta
Avainta antaa tarkemmat, tekniset laskentaohjeet järjestelyerän laskentaan liittyen.
1.2.2018 voimaan astuvat työehtosopimusmuutokset (AVAINTES)
Yleistä
AVAINTES:n sopimuskaudella 2018-2020 tulee voimaan useita muutoksia tes-määräyksiin. Muutokset koskevat työaikalukua (luku 3), työlomalukua (luku 5), henkilöstön edustajia (luku 6) sekä matkakustannusten korvauksia (liite 2).
Työaikoja koskevat lukua 3 muutokset astuvat voimaan 4.6.2018. Muut muutokset astuvat voimaan 1.2.2018.
Tes-määräysten muutosten vuoksi myös työehtosopimuksen pykälänumerointi on muuttunut.
Työlomat (luku 5)
Isyysvapaan palkallinen aika pitenee
Palkallisen isyysvapaan pituus on pidennetty 9 arkipäivään. Työntekijällä on 1.2.2018 alkaen oikeus saada varsinainen palkkansa isyysvapaan 9 ensimmäiseltä arkipäivältä edellyttäen, että tes-määräyksen mukaiset palkallisuudet kriteerit täyttyvät. Palkallisuuden edellytyksiin ei ole tullut muutoksia.
Isyysvapaan palkallisuus koskee vain isyysvapaan 9 ensimmäistä arkipäivää. Jos työntekijä on ennen 1.2.2018 pitänyt vähintään 9 arkipäivää isyysvapaata, ei hänelle suoriteta takautuvasti isyysvapaan palkkaa. Näin ollen uusi määräys tulee sovellettavaksi tilanteessa, jossa työntekijä on 1.2.2018 mennessä pitänyt alle 9 arkipäivää isyysvapaata.
Esimerkki: Työntekijä on pitänyt huhtikuussa 2017 lapsen syntymän yhteydessä isyysvapaata 18 arkipäivää. Hänelle on maksettu tuolloin isyysvapaan palkkaa 6 ensimmäiseltä arkipäivältä. Jos hän anoo lisää isyysvapaata pidettäväksi 1.2.2018 jälkeen, hänelle ei suoriteta enää isyysvapaan palkkaa.
Esimerkki: Työntekijä on pitänyt vuonna 2017 lapsen syntymän yhteydessä yhteensä 6 arkipäivää isyysvapaata. Jos hän anoo 1.2.2018 jälkeen pidettäväksi lisää isyysvapaata, hänellä on oikeus isyysvapaan palkkaan vielä 3 ensimmäiseltä arkipäivältä. Työnantajan tulee tarvittaessa selvittää, onko työntekijä jo hakenut Kelan isyyspäivärahaa näiltä kolmelta päivältä.
Esimerkki: Työntekijä on pitänyt tammikuussa 2018 lapsen syntymän yhteydessä yhteensä 7 arkipäivää isyysvapaata. Hänelle on maksettu tältä ajalta isyysvapaan palkkaa 6 ensimmäiseltä arkipäivältä, ja yksi arkipäivä on ollut palkaton. Jos hän anoo 1.2.2018 jälkeen pidettäväksi lisää isyysvapaata, hänellä on oikeus isyysvapaan palkkaan vielä 2 ensimmäiseltä arkipäivältä. Tammikuun isyysvapaajakson palkaton arkipäivä ei siten muutu takautuvasti palkalliseksi. Työnantajan tulee tarvittaessa selvittää, onko työntekijä jo hakenut Kelan isyyspäivärahaa näiltä kahdelta päivältä.
Eläketapahtumaan johtavaa sairautta koskeva määräys muuttuu
Eläketapahtumaa ja kuntoutustukea koskeva tes-määräys 89 § on poistettu, ja tätä koskeva määräys on siirretty osaksi sairausajan palkkamääräystä.
Määräyksessä on luovuttu 180 kalenteripäivän sairauskohtaisesta laskennasta eläketapahtumaan tai kuntoutustukeen johtavan sairauden yhteydessä.
1.2.2018 alkaen oikeus palkalliseen sairauslomaan määräytyy kuten yleensä sairauslomatilanteessa. Työntekijällä on oikeus saman kalenterivuoden aikana sairausloman ajalta varsinaiseen palkkaansa enintään 60 kalenteripäivän ajalta ja sen jälkeen kaksi kolmasosaa (2/3) varsinaisesta palkastaan enintään 120 kalenteripäivän ajalta. Sairausajan palkallisuuteen vaikuttaa työsuhteen keston lisäksi se, onko sairauslomaa myönnetty yhdessä tai useassa erässä yli 12 kuukaudeksi.
Erityismääräys palkan takaisinperinnästä on poistettu koskien tilannetta, jossa työntekijälle on myönnetty määräaikainen kuntoutustuki tai työkyvyttömyyseläke. Tammikuun 2018 loppuun saakka on noudatettu vanhaa tes-määräystä.
Henkilöstön edustajat
AVAINTES:n luku 6 on muutettu otsikoinniltaan henkilöstön edustajia koskevaksi luvuksi. Lukuun on sisällytetty määräykset myös työsuojeluvaltuutettua (ml. työsuojeluvaltuutetun palkkio) koskien.
Työsuojeluvaltuutetun asema määräytyy siten kuin laissa työsuojelun valvonnasta ja työpaikan yhteistoiminnassa (44/2006) on säädetty. Työsuojeluvaltuutetun tähän tehtävään liittyvät vähimmäisehdot määräytyvät edellä mainitun lain mukaisesti eikä työehtosopimukseen otetuilla sopimusmääräyksillä ole tarkoitus heikentää laissa säädettyjä ehtoja.
Muutetun sopimusmääräyksen mukaisesti luottamusmiehen asettamiseen ei enää edellytetä vähintään viittä edustettavaa. Vallitsevan työmarkkinakäytännön mukaisesti allekirjoittajajärjestö voi asettaa luottamusmiehen, mikäli tällä on vähintään yksi edustettava. Järjestöjen yhteistä luottamusmiestä koskevat määräykset on tästä johtuen poistettu.
Koska luottamusmiesten resursseja on lisätty, luottamusmiehen tehtäviin on lisätty osallistuminen paikalliseen sopimiseen.
Luottamusmiehen ajankäyttöä koskevat määräykset ovat muuttuneet merkittävästi. Mikäli luottamusmiehellä on vähintään 5 edustettavaa, hänellä on oikeus kiinteään, keskimääräiseen viikoittaiseen työstä vapautukseen. Kiinteä ajankäyttö määräytyy edustettavien lukumäärän mukaisesti.
Edustettavien määrä Vapautuksen määrä keskimäärin viikossa5–19 1,5 tuntia20–493 tuntia50–995 tuntia100–1998 tuntia200–29916 tuntia300–39923 tuntia400–49928 tuntia500–59934 tuntia
Luottamusmies on päätoiminen, jos edustettavia työntekijöitä on vähintään 600.
Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun euromääräisiä kuukausittaisia korvauksia on tarkistettu.
Henkilöstön edustajien koulutusta koskevia sopimusmääräyksiä on muutettu. Palkalliseen ay-koulutukseen ovat oikeutettuja luottamusmiehen lisäksi myös varaluottamusmies sekä työsuojeluvaltuutettu ja varatyösuojeluvaltuutettu. Koulutukseen osallistumisen edellytykset määräytyvät 116 § 2 momentin mukaisesti.
Avainta hyväksyy yllä kuvatut palkalliset ay-koulutukset 117 §:n mukaisin perustein.
Matkakustannusten korvaukset
Matkakustannusten korvaustaso on päivitetty AVAINTES:n liitteessä 2.
4.6.2018 voimaan astuvat työehtosopimusmuutokset (AVAINTES)
Yleistyöaika ja toimistotyöaika
Yleistä
Yleistyöajassa ja toimistotyöajassa noudatetaan 4.6.2018 alkaen tai tuolloin kuluvan työaikajakson päättymistä seuraavan jakson alusta lukien muuttuneita tes-määräyksiä.
Muutokset koskevat poissaolojen (vuosiloma, työloma, lomautus) vaikutusta säännölliseen työaikaan. Aiemmin työehtosopimus ei ole sisältänyt vastaavia määräyksiä yleistyöajassa ja toimistotyöajassa. Poissaoloja koskevat uudet määräykset muistuttavat jaksotyön keskeytysmääräyksiä. Jaksotyömääräyksiin ei ole tullut muutoksia.
Uusissa määräyksissä poissaolo alentaa säännöllistä työaikaa (lisä- tai ylityöraja). Yleistyöajan ja toimistotyöajan vuorokautiseen ylityörajaan ei ole tullut muutosta.
Muuttuneista työaikamääräyksistä annetaan tarkemmat ohjeet ja esimerkkejä jäsenkirjeessä myöhemmin kevään aikana. Avaintan jäsenille järjestetään aiheesta myös videokoulutusta myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.
Poissaolon määritelmä
Poissaololla tarkoitetaan vuosilomaa, työlomaa ja lomautusta. Muut poissaolot eivät lyhennä säännöllistä työaikaa. Esimerkiksi työsuhteen alkaminen tai päättyminen kesken viikon taikka työajan tasauspäivä, työaikakorvauksista muodostuva vapaapäivä, lakko tai luvaton poissaolo eivät ole työaikaa lyhentäviä poissaolopäiviä.
Poissaolot jaetaan ennalta tiedossa oleviin ja yllättäviin poissaoloihin. Jos poissaolo tulee tietoon myöhemmin kuin 7 päivää ennen viikon tai työaikajakson alkua, on kyseessä yllättävä poissaolo.
Poissaolon vaikutus työvuorosuunnitteluun
Ennalta tiedossa oleva poissaolo vaikuttaa työvuorosuunnitteluun. Ennalta tiedossa olevat poissaolopäivät vaikuttavat siihen, kuinka paljon säännöllistä työaikaa työvuoroluetteloon voidaan suunnitella viikolle, tai jos käytössä on työaikajakso, työaikajaksolle.
Poissaolon sisältävän viikon tai työaikajakson säännöllinen työaika lasketaan uuden taulukon perusteella. Säännöllinen työaika suunnitellaan työvuoroluetteloon.
Säännöllisen työajan ylittävä työaika on joko lisätyötä tai ylityötä, riippuen työntekijään sovellettavasta työaikamuodosta sekä siitä, onko kyseessä täyttä työaikaa tekevä vai osa-aikainen työntekijä.
Yllättävä poissaolo
Poissaolo on yllättävä silloin, kun se ei ole ollut tiedossa työvuoroluetteloa suunniteltaessa tai viimeistään 7 päivää ennen viikon tai työaikajakson alkua.
Yllättävä poissaolo vaikuttaa säännölliseen työaikaan. Poissaolon ulkopuolelle työvuoroluetteloon merkitty työaika osoittaa lisätyörajan tai ylityörajan, riippuen työntekijään sovellettavasta työaikamuodosta sekä siitä, onko kyseessä täyttä työaikaa tekevä vai osa-aikainen työntekijä.
Päiväkodin kasvatushenkilöstöä koskeva erityismääräys
Päiväkodin johtajana, lastentarhanopettajana tai erityislastentarhanopettajana toimivan, kelpoisuusehdot täyttävän työntekijän työaikaa koskevaa erityismääräystä on muutettu.
Uudessa määräyksessä noin 13 prosenttia kasvatushenkilöstön työajasta suositellaan annettavaksi varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen opetus- ja kasvatustyön suunnitteluun, arviointi- ja kehittämistehtäviin sekä esiopetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmien laatimiseen. Lisäksi työajasta käytetään edelleen riittävä aika asianomaisen päiväkodin ohjeiden mukaan työpaikalla vanhempainiltoihin, vanhempien tapaamisiin ja toiminnan yhteiseen suunnitteluun sekä työpaikan ulkopuolella mm. muuhun toiminnan suunnitteluun ja valmisteluun sekä kotikäynteihin.
Päiväkodin kasvatushenkilöstön ns. VES-päiviin ei ole tullut muutoksia. Työntekijälle annetaan edelleen vuosittain 5 ylimääräistä vapaapäivää entisin ehdoin.
Sopimuskauden aikaiset työryhmät
Avainta ja allekirjoittajajärjestöt ovat sopineet sopimuskauden aikaisista työryhmistä. Työryhmien toimeksiannot ovat seuraavat:
1. Työhyvinvointityöryhmä
Työryhmä selvittää mahdollisuuksia edistää työhyvinvointia ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämistä työurien pidentämiseksi ja sairauspoissaolojen hallinnan parantamiseksi.
2. 0-työsopimusten käyttöä selvittävä työryhmä
Työryhmä selvittää ja kartoittaa 0-työsopimuksiin liittyviä soveltamiskäytäntöjä sekä tarvittaessa arvioi työehtosopimuksen muutostarpeita.
3. Työaikatyöryhmä
Työryhmä selvittää sopimuskauden aikana AVAINTES:n työaikamääräysten soveltamiseen liittyviä kysymyksiä sekä arvioi mahdollisia muutostarpeita sopimusmääräyksiin. Työryhmä voi arvioida myös muita työaikoihin liittyviä mahdollisia kehitystarpeita.
Työryhmä tulee arvioimaan sopimuskaudella voimaantulevan työaikalain muutosten suhdetta työehtosopimuksen työaikaa koskeviin määräyksiin, ja valmistelee tarvittavat muutosesitykset.
Opetusalan työehtosopimusmuutokset (AVAINOTES)
Jäsenkirje opetusalan sopimusmuutoksiin liittyen lähetetään lähipäivinä. Opetusalalle järjestetään oma striimattu sopimusinfo, jonka ajankohta ilmoitetaan jäsenkirjeessä.
Työehtosopimusasiakirjat löytyvät seuraavista linkeistä:
TSN-tes
TSN-tes:n allekirjoituspöytäkirja
Ilmaiset tietoiskut sopimusmuutoksista
Avainta järjestää kolme maksutonta ja striimattua tietoiskua sopimusmuutoksista. Tietoiskujen ajankohdat ovat
- maanantai 12.3. klo 9–11
- maanantai 19.3. klo 9–11
- keskiviikko 4.4. klo 9–11
Kaksi ensimmäistä tietoiskua ovat samansisältöiset, ja niissä käsitellään AVAINTES:n muutoksia yleisesti.
Huhtikuun tietoiskussa käsitellään erityisesti toimisto- ja yleistyöajan 4.6.2018 voimaan tulevia muutoksia.